12 huhtikuuta, 2021

Ylistyspuhe kompostille

 


Nykyisellä pihallamme on kaksi hyvää syytä kompostoida kaikki tontilta kertyvä kasvijäte samoin kuin keittiöstä kertyvä talousjäte. Koristepihan maalaji on karkeaa kivennäismaata, joka tarvitsee vuosittaista multalisäystä. Ilman sitä jalokärhöt ja pionit eivät jaksa kukoistaa. Toiseksi hyötytarha on perustettu vanhalle pellolle, jonka tiivis savimaa kaipaa eloperäistä ainesta, jotta porkkana ja juurikasvit menestyvät.

Tykkään tehdä asioita mahdollisimman yksinkertaisesti – ja myös edullisesti. Joskus se vaatii ylimääräistä puuhaa ja kekseliäisyyttä, mutta sitähän puutarhanhoito on parhaimmillaan.

Käytössämme on kolme erilaista kompostiastiaa. Puutarhajäte kompostoituu risuista punotussa kolmiosaisessa kehikossa, ”ongelmakasvijäte” lavakauluksessa kurpitsan alla ja talousjäte muovisessa kompostisäiliössä.

Oksista tehty luomukompostori sulautuu maastoon hyötytarhan laidalla.

Kasasin kompostikehikon kasvihuonetta varjostavan raidan ja omenapuun taimien tieltä raivatun pajun oksista sekä pensaiden leikkuujätteestä. Tein siitä reilun kokoisen, jotta kompostimassa pysyy kosteana. Sinne kärrätään puiden lehdet, heinä ja muu kasvijäte, joka ei juurru tai lähde leviämään.

Kokoan kompostikasan samalla reseptillä kuin täytekakun: pohjalle tukeva kerros karkeita oksia, sen päälle vuorotellen kuivaa heinää, lehtiä, tuoretta ruohoa, oksasilppua sekä terästykseksi vähän vanhaa kompostimultaa ja naapurikylän Tiinalta saatua hevosenlantaa. Kuorrutukseksi tulee kerros kuivia lehtiä tai heinäpaita.

Valmis komposti talvehti muovin alla suojassa sateelta.

Puutarhajäte hajoaa tunnistamattomaksi mullaksi kolmessa vuodessa. Itse tehty kehikko kestää vähän pidempään. Olen pidentänyt sen käyttöikää punomalla uusia pajunversoja katkeilevien tilalle. Kun kehikko on loppuun palvellut, voin punoa uuden ja katkoa vanhan kompostorin kuivat risut uuden pohjalle. Näin kompostikehikosta ei synny jätettä.

Lavakauluksen pohjalle päätyvät ”ongelmakasvijätteet” eli juolavehnä ja muut sitkeät rikkakasvit sekä kukkapenkeissä liian ärhäkästi leviävä pikkutalvio ja vuohenkello. Kitken ne suoraan mustaan jätesäkkiin ja jätän auringonpaisteeseen. Säkitysvinkin kuulin eräältä kotipuutarhurilta, ja se toimii erinomaisesti.

Juolavehnä nääntyy mustassa jätesäkissä auringossa.

Kasvit nääntyvät säkin kuumuudessa niin hyvin, että ne voisi periaatteessa panna puutarhakompostiin. Kompostoin sitkeimmät kuitenkin varmuuden vuoksi erillään, koska en halua, että vaivalla kitkemäni juolavehnä siirtyy kompostimullan mukana uuteen paikkaan tai ärhäkät puutarhakukat karkaavat vieraslajiksi luontoon.

Sotken jätesäkissä talven yli kuivuneet ongelmakasvit tiukkaan lavakauluksen pohjalle. Kasan päälle levitän viimekesäistä tomaattisäkkien turvetta, johon kylvän kurpitsan. Tänä keväänä aion panna kurpitsan alle myös ravinteikasta talousjätekompostia jälkikypsymään.

Kurpitsan kastelu pitää lavakauluksen pohjan sopivan kosteana pieneliöille. Isot lehdet varjostavat kasvualustaa tyrehdyttäen rikkaruohojen kasvuyritykset. 

Rikkakasvien juurijäte kompostoituu lavakauluksen pohjalla tunnistamattomaksi.

Kun seuraavana keväänä tyhjennän lavakauluksen, juolavehnän juuret ja muut kasvinosat muistuttavat kuohkeaa turvetta. Pieneliöiden toiminta on ihmeellistä!

Kun kierrätämme näin kaiken tontilla syntyvän kasvi- ja talousjätteen, saamme kesässä monta kärryllistä muhevaa maanparannusainetta: yhtäällä keventämään savimaata, toisaalla multavoitamaan kukkamaita ja istutuskuoppia. Kasvijätteiden ravinteet päätyvät sinne, missä niitä eniten tarvitaan, ja risut ilmavoittamaan kompostia tai sen rakennusaineeksi. 

Kompostointi on kärsivällisyyttä kasvattava, mutta palkitseva harrastus, johon ole jäänyt jo pahasti koukkuun!


5 kommenttia:

  1. Hei löysin täältä kivan blogin ja jos sinulla olisi ollut lukija painike niin olisin voinut saada sinut blogini luetteloon ja olisin voinut myös itse liittyä virallisesti lukijaksi. Meillä on juurikin tänä keväänä aikomus vihdoin perustaa kolmen lokerikon komposti ja näin kolmen vuoden kierron jälkeen olisi hyvää multaa saatavissa eka kertaa ja senjälkeen joka vuosi. Olemme joutuneet ostamaan multaa aina autokuorman kerrallaan ja nyt on kolmas menossa. Jos sitten ei enää tarvitsisi ostaa. Sinulla on nämä hommat jo mukavasti hallussa. Minulla on myös puutarha blogi mutta talvella kun puutarha hiljenee niin postaan käsitöistä, sisustuksesta ja leipomisesta. Tervetuloa kurkkaamaan minunkin blogiani jos vaikka kiinnostaisi jatkossakin.

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Ehkä nyt onnistuin lisäämään lukijapainikkeen. Kiitos sinulle!

    VastaaPoista
  4. Sinulla on hyvä kompostisysteemi. Meillä mahtuu olemaan vain kaksiosainen kompostikehikko, joten valmiilta puolelta joutuu jonkun verran seulomaan tavaraa vielä kolmannelle kierrokselle. Suurin osa kasvijätteestä onneksi maatuu kahdessakin vuodessa aika hyvin.
    Ongelmajuurakoiden kuivattaminen muovisäkeissä toimii hyvin. Sekin toimii, jos säkin alle jää vahingossa muurahaispesä, niitä, jotka pesivät esim. pihalaattojen alla. Viime kesänä olivat rakentaneet "lisäsiiven" säkkiin ja tehneet samalla selvää jälkeä vuohenputken juurista :D Säkin sisällön sai kipata jo yhden kesän jälkeen kasvilavan täytöksi.
    Aurinkoista kevättä!

    VastaaPoista
  5. Kiitos Minna! Sinulla on ahkeria apulaisia :D Ihmettelinkin, kun säkin pohjaan oli kesän aikana ilmaantunut pieniä reikiä, nyt selvisi sekin :) Lempeitä puutarhasäitä sinullekin!

    VastaaPoista

Kateviljely kannatti, nyt kokeilen syväpenkkiä

  Kateviljelyn ansiosta saimme kuin saimmekin hyvän sadon, mikä antoi puhtia jatkaa savisen kasvimaan parannusta vielä näin lokakuulla. Olem...