Puita on helppo kylvää siemenistä

 

Hevoskastanjan siemenet

Talvi tuli tänä vuonna aikaisin, mutta onneksi ehdin kylvää hevoskastanjan siemenet hyvissä ajoin ennen maan jäätymistä. Viime vuosina kylvö on onnistunut vielä joulukuun puolella Etelä-Suomessa. 

Kylvän siemenet puutarhamultaan pieniin ruukkuihin. jotka upotan kukkapenkkiin. Näin kylvöksen paikka pysyy mielessä ja on helppo löytää keväällä. Peitän ruukut tiheällä verkolla, jotta myyrät ja oravat eivät käy herkuttelemaan kastanjilla. Verkot poistan keväällä kasvun alkaessa. 

Verkko pitää jyrsijät loitolla talven aikana. Keväällä se poistetaan ennen kuin hevoskastanjat lähtevät kasvuun.

Yksityiskohtaisemman artikkelini aiheesta voit lukea osoitteesta 

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/f6b9feca-0ea8-4122-92af-0a01e0ceb484

Tänä vuonna myös metsätammi antoi runsaan terhosadon, joten kylvin niitäkin pussillisen. Terhot pistelin suoraan maahan eri puolille tonttia. Tein istutuskauhalla maahan noin viiden sentin syvyisen kolon, johon tiputin terhon. Sieltä ne lähivuosina nousevat ilmoille omia aikojaan!

Metsäpuutarha on nyt kauneimmillaan

 

Alkukesän vehreys on vallannut metsäpuutarhan, jonne puutarhurointi ei ulotu. Luonnonkukkien herkkyys ja kasvumuotojen moninaisuus ei vaadi touhukkaalta tarhurilta muuta kuin pysähtymistä hetkeksi, ihailemaan ja nauttimaan kauneudesta.

Nuokkuhelmikkä

Nimitän metsäpuutarhaksi lähes luonnontilaista rinnettä, joka muodostaa vihreän vyöhykkeen hoidetun yläpihan ja alapihan pellolle perustetun hyötytarhan välillä. Lehtomaisesta metsätyypistä kertovat luonnonvaraisena kasvavat kielo, valkovuokko, taikinamarja, tuomi ja nuokkuhelmikkä.

Metsäpuutarha ei kaipaa erityistä hoitoa, varovaista ohjailua kylläkin. Tärkeintä on olla pilaamatta aluetta tuomalla sinne ravinteikasta multaa ja koristeistutuksia tai kaatamalla rinteeseen lempeän varjon luovia puita. Haavan ja pihlajan vesoja on välillä harvennettava, mutta niistä saa hyvää materiaalia kompostorin tai köynnöstukien tekoon. Pyrimme myös liikkumaan samoja polkuja pitkin, jotta emme turhaan tallaa kasvustoja.

Tammen siementaimi on kaksivuotias.

Kasvua olemme ohjailleet lähinnä istuttamalla ja kylvämällä rinteeseen lehtipuiden alkuja: tammia, saarnea, jalavaa, korutuomea ja lehmusta. Taimet ovat osa puiden jatkumoa täysi-ikäisten pihlajien, kuusien, mäntyjen ja koivujen sekä jo lahoamassa olevien harmaaleppien rinnalla. 

Saarnen alku on suojattava jäniksiltä ympäri vuoden.

Lahopuunurkkauksessa kelottuneet koivut jatkavat eloaan kääpien kasvualustana.

Metsämäinen osio rajautuu koristetarhasta pääosin kivipengerryksin, mistä voimme kiittää talon aikanaan rakennuttanutta asukasta. Olemme jatkaneet kivipenkereen tekoa, sillä se tuntuu olevan selkein keino estää puutarhakasvien ja ravinteikkaan mullan leviäminen metsämaahan. Tänä keväänä rakensimme kivipolun ”ruusukaaren” halki metsärinteeseen, jotta kulku ohjautuu yhteen kohtaan. 

Polku johtaa nurmikkopihalta korpipaatsaman katveeseen.

Metsäpuutarha - vaikka pienikin - tarjoaa toisenlaista seurattavaa kuin hoidettu alue: koristeellisia heiniä ja saniaisia, sammalpeitteisiä kiviä ja lahoavia kantoja, ahomansikoita ja mustikoita maisteltavaksi sekä lintuja, jotka ilmestyvät puihin ripustettuihin pönttöihin yhtä täsmällisesti joka kevät. 

 

Aina on tilaa vielä yhdelle puulle

 

Tammen terhot itivät parvekelaatikossa sataprosenttisesti.

Tapasin viitisentoista vuotta sitten Beth Chatton, brittien ”Grand Old Garden Ladyn” hänen tiluksillaan Surreyssa. Iäkäs rouva kertoi, miten hän oli edesmenneen miehensä kanssa istuttanut nyt jo valtaviksi varttuneet puut. ”Puutarhaan on hyvä istuttaa koko ajan uusia puita, sillä vanhat puut tuppaavat kaatumaan myrskyssä tai kasvavat muuten liian isoiksi paikkaansa”, hän muistutti. 

Näitä sanoja muistaen olemme istutelleet uutta puusukupolvea vanhojen mäntyjen ja koivujen rinnalle: saarnia, tammia, lehmuksia, vaahteroita ja korutuomea. Pieneen pihaan voi valita luumun, ruusuorapihlajan tai muun kukkivan pikkupuun.

Hyviä jalopuiden taimia olemme löytäneet esimerkiksi Mustilan arboretumista Elimäeltä. Mustila myy yksittäisiä taimia melko pieninä, jolloin ne lähtevät hyvin kasvuun.

Taimia voi aluksi kasvattaa ruukussa.

Toissa syksynä tammella oli hyvä terhovuosi, joten istutin kymmeniä tammenterhoja. Viime kesänä huomasin, että mustikanvarpujen joukosta pilkisti pieniä tammenlehtiä. Terhot olivat itäneet! Osa terhoista talvehti parvekelaatikossa kukkapenkissä. Seuraavana kesänä taimia nousi pintaan kymmenittäin.

Taimia kannattaa istuttaa runsaasti, sillä kasvuunlähtö on hidasta ja jänikset pyrkivät verottamaan osansa. Kuivana kesänä taimet kaipaavat kastelua, ja karussa maaperässä niitä on hyvä ravita kompostilla.