Tulppaani heräsi ruususenunestaan

 

Yllätyin iloisesti, kun huomasin tulppaanin kukkavarsien nousevan jouluruusujen keskeltä. Siinä kohdassa kun ei parina aikaisempana keväänä ollut kukkinut tulppaaneja. Hetken asiaa tuumattuani ymmärsin, että kyseessä oli edellisten asukkaiden istuttamat tulppaanit, joiden kukinta oli vuosien kuluessa taantunut. Kun kolme vuotta sitten syksyllä mylläsin kukkapenkkiä jouluruusuja varten, sipulit kääntyivät uuteen asentoon, pääsivät kuohkeaan multaan ja virkistyivät.

Punaiset tulppaanit yllättivät iloisesti jouluruusupenkissä.

Näin kävi myös toissa syksynä kunnostamassani kurjenmiekkapenkissä. Poimin vastaan tulevat sipulit talteen ja tökin ne takaisin multaan kurjenmiekat istutettuani. Nyt penkistä nousee puolen tusinaa tulppaania, joiden avautumista jännityksellä odotan.

Tulppaanit elpyivät uuteen kukoistukseen, kun mylläsin iirispenkin.

Näistä kokemuksista innostuneena aion tänä kesänä nostaa ylös kaikki kukkapenkeissä ja pensaiden alla sinnittelevät tulppaanit ja narsissit, jotka ovat jaksaneet kasvattaa enää lehden pari. Ehkä maa niiden ympärillä on tiivistynyt liiaksi, ehkä ravinteet ovat loppuneet tai kasvin muodostamat sivusipulit ovat tyrehdyttäneet kukinnan.

Puutarhuri Arno Kasvin mukaan paras aika sipulien nostoon on lehtien kuihduttua, kuitenkin niin, että lehdet vielä osoittavat sipulin paikan. Sen jälkeen sipulit säilytetään kuivina elokuulle, jolloin ne istutetaan uudelleen. Osa sipuleista kukkii jo ensi keväänä, osa seuraavana.

Nostan sipulit maasta lehtien kuihduttua. Ehkä ne kukkivat parin vuoden kuluttua.

Sipulikukkien kukinnan heikentyminen kolmessa neljässä vuodessa voi synnyttää mielikuvan kertakäyttökukista. Tulppaanit voi kuitenkin elvyttää uuteen loistoon nostamalla sipulit maasta kukinnan taannuttua. Myös euroja säästyy, kun ei tarvitse hankkia yhä uusia kukkasipuleita.

Kasvot aurinkoon - myös kasvit kääntyvät valoon

 

Valkonarsissi on runollisen kaunis.

Kasvit keräävät auringon energiaa kääntymällä valoa kohti. Aurinkoisena kevätaamuna voi nähdä, miten kaikki valkovuokot avauduttuaan katsovat itään, auringon suuntaan. Sama ilmiö on nähtävissä syyskesällä auringonkukkapellolla, missä kukat seisovat lähes sotilaallisissa riveissä, kasvot suunnattuna kohti aurinkoa.

Kyseessä on kasvien valohakuisuus, fototropismi. Samasta syystä huonekasvit näyttävät usein kauniimmilta ikkunan ulkopuolelta kuin huoneesta käsin.

Itse havaitsin kasvien valohakuisuuden istutettuani valkonarsisseja Narcissus pöeticus ’Althaea’ etelään avautuvan pikkupihan eteläreunan kukkapenkkiin. Kun katselin kukkivia narsisseja oleskelutilasta "pohjoisesta" käsin, näin vain niiden selkäpuolen. Nähdäkseen valkonarsissin siron oranssireunaisen kukkatorven piti astua kukkien eteläpuolelle. Kasvien valohakuisuus kannattaa siis ottaa huomioon kukkapenkkiä suunnitellessa.

Valkonarsissit kukkapenkissä äärimmäisenä oikealla, kasvot kohti aurinkoa, selkä päin katsojaa.