Kiitos sadosta, nyt alkavat syystyöt

Omenat ovat pienikokoisia, mutta puhtaita tuholaisista, mustaherukka puolestaan antoi hyvän sadon. Karhunvatun runsas sato kertoo kasvin nauttineen lämmöstä, mutta tyrnin marjat varisivat kuivuuden vuoksi. Kesän hedelmä- ja marjasato muodostui suureksi tai pieneksi sateen ja kastelun määrästä riippuen.

Kummallinen kesä on takana, ja nyt on aika kiittää sadosta kasvustoja hoitamalla. Annoin marjapensaille ja hedelmäpuille syyslannoitteen jo pari viikkoa sitten, jotta se ehtii vaikuttaa kasvien tuleentumiseen. Sekoitin pintamultaan Biolanin Syksyn PK-lannoitetta. Lannoituksen jälkeen olemme saaneet jo monta runsasta sadetta, jotka edistävät ravinteiden vapautumista.

Ennen lannoitteen levitystä vedin heinäkatteet pois kasvien juurelta. Maa tuntui katteen alla kuohkealta, joten juolavehnän muutamat heinäkerroksen läpi nousseet versot oli helppo kitkeä pois.

Kesän mittaan heinä oli pitkälti maatunut, mikä kertoo lisääntyneestä pieneliötoiminnasta ja maan kosteudesta katteen alla. Katteen oheneminen syksyä kohden on hyvä, sillä paksu heinäkerros saattaa talvella houkutella myyriä.

Muumiotautisia hedelmiä löytyi jonkin verran niin omenalta kuin päärynältäkin kesän kuivuudesta huolimatta. Tuntuu siltä, että muumiotautia esiintyy vuosi vuodelta enemmän. Keräsin kaikki muumiotaudin vioittamat ja muuten pilaantuneet hedelmät sekä maasta että puusta ja panin ne sekajätteeseen. Pilaantuneessa hedelmässä on usein toukan reikä tai muu vioitus, josta muumiotaudinkin leviäminen alkaa.

Pihallamme kasvaa iso tyrnipensas, jonka seuraksi hankimme ’Rudolf’-hedepensaan edelliskeväänä. Vaikutus oli välitön, ja viime kesänä tyrnin aikaisemmin lähes olematon sato moninkertaistui. Tämän kesän alussa tyrnipensaassa oli raakileita vielä runsaasti, mutta iso osa niistä varisi kuivuuden vuoksi.

Tyrnin lähellä maanpintaa kasvava juuristo muodostaa runsaasti vesoja, jotka kannattaa poistaa, mikäli ei halua kasvin leviävän. Tähän asti leikkauksesta ovat huolehtineen jänikset. Tänä vuonna ajattelin kuitenkin säästää juurivesat ja siirtää ne keväällä lepotilassa uuteen paikkaan. Jos juurivesan yhteys emokasviin katkaistaan loppukesällä, se saattaa kasvattaa omia juuria vielä ennen talven tuloa.

Helteiden myötä herukka- ja karviaispensaisiin ilmaantui kuivia oksia. Ne aion poistaa vielä näin syksyllä, mutta muuten jätän herukan, karviaisen ja vadelman leikkauksen kevääseen, jotta satoa antaneet versot ehtivät luovuttaa kaikki ravinnevarastonsa juuristolle.

 

Katteet helpottavat kitkemistä

 

Huomiseksi on luvassa sadetta, joten tänä aamuna päätin levittää kompostimultaa nuorten pensaiden juurelle. Juuristoaluetta suojaavan kuivan heinäkatteen alla oli vain muutamia rikkakasveja, jotka oli helppo nypätä pois ennen kompostin levitystä.

Nurmikolle yksittäin istutettujen marja- ja koristepensaiden kasvu kärsii pensaan juurelle levittäytyvistä nurmikkoheinistä, jotka hyödyntävät veden ja ravinteet tehokkaasti. Siksi marjapensaat onkin järkevää istuttaa ryhmään, jolloin maan voi pitää mulloksella pensaiden alla.

Yksittäisen pensaan tai puun kasvua voi edistää kitkemällä kasvin tyvelle pyrkivät nurmikkoheinät ja rikkaruohot sekä lisäämällä kompostimultaa. Kitkeminen käy työstä, mutta työ palkitaan silminnähden parempana kasvuna.

Itse innostuin asiasta viime kesänä, kun perkasin nurmikkoheinät ystävältä saamani ruusun taimen juurelta ja levitin sen ympärille kerroksen kompostimultaa. Alkukesän vaisusti kasvanut ’Pohjolan kuningatar’ kohensi heti kuninkaallista ryhtiään ja kasvoi pituutta kymmenen senttiä parissa viikossa!

Kitkeminen on kesällä hikistä puuhaa, mutta onneksi työtä voi helpottaa katteiden avulla. Kerään pieneltä niityltä leikattua heinää ja levitän sitä katteeksi marjapensaiden ja puiden ympärille. Heinäkate estää kosteuden haihtumista maasta ja heikentää rikkaruohojen valonsaantia.

Heinäkatteen alla maa on pehmeää.

Katteen alla rikkakasvit ja nurmikkoheinät pyrkivät valoa kohti, jolloin niiden irrottaminen maasta on helppoa. Siirrän katetta talikolla syrjään ja nyppään löysästi maahan kiinnittyneen voikukan tai heinätupsun pois. Katteet säästävät selkää ja sormia, kun rikkakasveja ei enää tarvitse kitkeä monta kertaa kesässä.