Kannatti kylvää kasvihuoneeseen

 

Tämän kesän esikasvatetuista taimista ehdottomasti parhaiten onnistuivat hajuherne ja jättikurpitsa, jotka kylvin kasvihuoneeseen toukokuun alkupuolella. Mukana oli myös tuuria, kun taimikasvatusjaksolle ei osunut yhtään hallayötä.

Aikaisemmin hajuherneen kasvu on pysähtynyt toviksi sen jälkeen, kun olen istuttanut ikkunalaudalla venähtäneet taimet ruukkuun. Nyt suoraan lopulliseen istutusastiaan kylvetyt taimet ovat niin hyvässä kasvussa, että asettelin viikonloppuna jo tuet paikoilleen.

Pistin astian keskelle bambukepin ja reunoille nuoria pihlajanversoja. Notkeat versot taipuivat yläpäästään helposti kiinni bambukeppiin ja solmin kaikki yhteen narulla.

 Pisimmät hajuherneet kurottelevat kärhiään jo tukia kohti. Istutin vielä muutaman persiljan taimen astian reunalle, mistä sitä on helppo noutaa keittiöön.

Jättikurpitsan taimi pääsi myös lopulliselle kasvupaikalleen ravinteikkaaseen maahan vanhan kompostikasan paikalle. Kasvupaikka on sille mitä parhain, mutta valitettavasti myös rohtoraunioyrtti on mieltynyt paikkaan.

Rohtoraunioyrtillä on mustat, mehevät  juuret.

Olemme viime kesästä asti kaivaneet ylös rohtoraunioyrtin (Symphytum officinale) talikonkantaman ulottumattomiin kasvaneita puumaisia juuria, mutta maasta nousee yhä uusia taimia. Kasvi on luokiteltu vakiintuneeksi vieraslajiksi, eikä ihme, niin voimakkaasti se pyrkii levittäytymään hyvälle kasvupaikalle kerran juurruttuaan.

Panen toivoni jättikurpitsaan ja toivon sen kasvattavan peittävän kasvuston, joka auttaa rohtoraunioyrtin tukahduttamisessa. Katsotaan, miten käy!

Kasvihuone täyttyy, taimi-ikkuna tyhjenee

 

Istutin tomaatin taimet viikonloppuna kasvihuoneeseen ja siirsin sinne myös valtaosan taimista basilikaa lukuun ottamatta. Olo on helpottunut, kun ei enää tarvitse kaitsea huojuvia tomaatin taimia sisätiloissa, ja kasvihuoneessa kastelukin on huoletonta. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan loppukuussa ei ole luvassa yökylmiä, joten uskon taimien pärjäävän.

Kirsikkatomaatin taimet istutin edellisvuosien tapaan Biolanin kasvusäkkeihin. Niissä tomaatti on kasvanut hyvin ja antanut mukavasti satoa. Ravinteita riittää koko kesäksi, ja multatila on reilunkokoinen. Käytän säkkiä tomaatin kasvualustana yhden kesän, minkä jälkeen levitän turpeen kukkapenkkien lannoitteeksi tai hyödynnän taimikasvatukseen ja kesäkukkaruukkujen täytteeksi.

Käytössämme on myös yksi Biolanin kasteluallas, joka asetetaan kasvusäkin alle. Vesi johtuu altaasta säkkiin mullalla täytettyjä putkia myöden. Järjestelmä on pidentänyt kasteluvälin helteellä yli viikkoon.

Vintin ikkunalla tomaatit pääsivät viimeisten viikkojen aikana venähtämään, minkä vuoksi upotin juuripaakut mahdollisimman syvälle turpeeseen. Onneksi tomaatti kasvattaa varteensa jälkijuuria. Tukinarun avulla kasvustoa pystyy kesän mittaan myös laskemaan rungon kasvaessa pituutta.

Persiljan taimet itivät ikkunalaudalla, minkä jälkeen koulin ne muovirasioihin ja siirsin pari viikkoa sitten viileään kasvihuoneeseen jatkokasvatukseen.

Ansarissa myös hajuherneen siemenet ovat itäneet ja taimet kasvavat maltillisen tukevasti verrattuna asuinhuoneessa idätettyihin.

Lehtikaali on taimettunut lasikatteen alla suojassa kirpoilta ja jäniksiltä. Nyt taimet odottavat istutusta avomaalle ja ruukkuihin. Ensimmäinen jättikurpitsan taimi on noussut pintaan.

Kasvihuoneemme sijaitsee täydessä auringossa, joten alkuvaiheessa taimet kaipaavat varjostusta. Olen aikaisemmin kiinnittänyt kasvuharson huoneen eteläseinustalle, mutta polttava aurinko haperruttaa kankaan harmillisesti. Kun etsiskelin varjoksi jotain joutavampaa materiaalia, pihavarastossa silmiini osuivat valkoiset, auton renkaiden suojana olleet jättimuovipussit. Ripustin ne pyykkipojilla kasvihuoneen eteläseinustalle, ja ne ovat juuri sopivan kokoiset!

Haaveilen tuoksuvasta hajuhernekimarasta

 

Tänä keväänä päätin kylvää hajuherneen siemenet suoraan piharuukkuun ja jätin kylvöksen itämään kasvihuoneeseen. Aikaisemmat esikasvatusyritykseni keittiön ikkunalla ovat tuottaneet honteloita taimia, jotka herkästi katkeilevat isompaan ruukkuun istuttaessa. Liian lämpimässä, mutta niukassa valossa kasvaneiden taimien kasvu pysähtyy koulinnan jälkeen, ja kestää aikansa ennen kuin ne jälleen pääsevät kasvuvauhtiin.

Kylvin siemenet 6. toukokuuta sääennusteita katseltuani ja varhaisista lehtikaalikylvöksistä rohkaistuneena. Kasvihuoneeseen kylvetyt lehtikaalin taimet ovat kasvaneet tukeviksi viileässä eivätkä ole saaneet kylmävioituksia. Sää lämpenee tällä viikolla, joten laskeskelin, että hajuherneiden pitäisi idettyään välttyä kasvihuoneessa yöhalloilta.

Täytin muovilla vuoratun puisen istutusastian puolilleen kompostimultaa, jonka seassa on myös hevosenlantaa. Astian yläosaan levitin viimekesäisten tomaattien kasvualustana käytetystä kasvusäkistä seulomaani turvetta. Pyrin käyttämään yhä enemmän oman kompostin multaseosta ja vähemmän säkkimultaa, jota olen vuosia kantanut kaupasta kotipihalle.

Liotin siemeniä matalassa vedessä, kunnes ne olivat selvästi turvonneet. Vettä kannattaa laittaa vain sen verran, että siemenet peittyvät, sillä itäminen ja siementen soluhengitys tarvitsevat happea.

Tähän kylvökseen valitsin monivärisen seoksen, ja unelmoin jo nyt tuoksuvasta hajuhernekimarasta. Tänä keväänä innostuin hankkimaan myös useita yksivärisiä lajikkeita. 

Suoraan avomaalle aion kylvää ’Cupani'-lajikkeen, joka tunnetaan myös nimellä Matucana. Sen uskomattoman runsas, puna-violetti kukinta ja ihmeen ihana tuoksu ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen aikaisempina vuosina.