Olen poiminut jokaisen näkemäni liljakukon varjoliljan ja kirjopikarililjan lehdiltä, ja luulin jo selvinneeni taistelusta voittajana. Siksi olinkin tyrmistynyt törmätessäni varjoliljan lehdillä köllötteleviin toukkiin pihan nurkkauksessa.
Liljakukon toukat saavat aikaan rumaa jälkeä nakertaessaan lehtiä ja tahratessaan ne ulosteellaan. Itse toukka on oranssinpunainen, pullea otus. Sen väriä ei tosin ole helppo nähdä, koska se on mustan limaisen ulosteen peitossa. Toukka kuoriutuu munasta viikossa, syö ja kasvaa nopeasti. Se asettuu lehtien alapinnalle, minkä vuoksi se ensi alkuun jää helposti huomaamatta.
Toukat koteloituvat maassa, minkä jälkeen niitä on mahdoton saada
kiinni. Siksi olikin pakko ryhtyä torjuntaan. Pyyhkäisin toukat talouspaperilla
muovipussiin, minkä jälkeen ei auttanut muu kuin sulkea pussi tiiviisti ja nitistää
ällöttävät tuholaiset. Todella inhottavaa. Vastedes tarkistan pihan liljakasvit
säännöllisesti, jotta ehdin hävittää liljakukot ennen kuin ne ehtivät munia.
Tästä kirjoitin jo keväällä, mutta silti toukat pääsivät
yllättämään.
https://annenallakka.blogspot.com/2021/04/liljakukko-hiipii-puutarhaan-varhain.html
Kasvinsuojelutoimiin ryhdyttyäni leikkasin myös kirsikan versojen kuivuneita kärkiä ja pakkasin ne jäteastiaan. ’Varjomorelli’-lajike on suhteellisen altis versotaudille, joka tartuttaa erityisesti kirsikan versoja kukinnan aikaan.
Kirsikan versotauti |
Nuoret versot kuihtuvat kärjistään ja niiden kukat ja lehdet lakastuvat. Kuolleet osat jäävät rumentamaan puuta, minkä vuoksi olen ottanut tavaksi leikata ne pois. Tautia esiintyy varsinkin sateisina kesinä, jolloin ilmankosteus on korkea. Kuivuneista versoista huolimatta puu tuottaa runsaan sadon.
Liljakukon toukkien ja versotaudin jälkien siistiminen oli loppujen
lopuksi helppoa, mutta tämänkesäistä kirvojen massaesiintymistä on jo vaikeampi
torjua. Kaikkialla ei kirvoja ole, mutta siellä, minne ne ovat sattuneet
laskeutumaan parvina, ne ovat tehneet pahaa jälkeä.
Kirvojen valtaamat versonkärjet voi saksia pois. |
Pomologi Anssi Krannilalta sain aikanaan neuvon leikata luumupuulta
kirvojen pahiten vioittamat versonkärjet pois, koska kasvi kyllä kasvattaa
uudet. Torjunta-aineiden käyttöä hänkin suositteli välttämään kotipihalla.
Iso lumipalloheisi oli viime kesänä täynnä ihania valkoisia kukkapalloja, mutta nyt suuri osa kukinnoista ja lehdistä on ruskettunut. Mutta onneksi kasvi toipuu ja kasvattaa uudet lehdet kesän mittaan.
Lumipalloheiden kukinta jäi toteutumatta tänä kesänä. |
Vuosien varrella olen huomannut, että lumipalloheisi on alttiimpi
tuholaisille kuivalla paikalla kasvaessaan. Tuoreessa, multavassa maassa kasvi
voi hyvin ja on vastustuskykyisempi. Pahoina kirvavuosina
tosin tämäkään ei välttämättä päde.
Suviruusu 'Poppius' peittää taakseen lumipalloheisipensaan. |
Onneksi puutarhassa on tällä hetkellä monia muita ihania kukkijoita,
kuten suosikkini suviruusu (Rosa ’Poppius’), joka kesästä toiseen kukkii uskollisesti. Sen vaaleanpunainen
kukkarunsaus piilottaa taakseen lumipalloheiden kärsineen olemuksen.
Tuholaisten ohella pihalla liikkuu runsaasti
hyötyhyönteisiä, kuten kultakuoriainen, kimalaiset ja päivänkorennot, jotka istahtavat
sirosti kasvimaan merkkikeppien päähän paistattelemaan auringossa.
Kirvoista on ollut meilläkin haittaa osalle pensaista ja puista, kun taas osaan eivät ole ilmestyneet vielä. Onneksi säännöllinen vesisuihkutus on pitänyt ne aika hyvin aisoissa. Ihan muutama oksanpää kaipaa leikkausta. Täytyykin niitä käydä siistimässä, en ollut aiemmin varma, että kannattaako niille tehdä mitään 😊
VastaaPoistaHauska kuulla, että vesisuihku pitää sinulla kirvat aisoissa. Itse olen ollut vähän laiska suihkuttelemaan, mutta pitää kai ryhdistäytyä :) Näillä helteillä vesisuihku tekee muutenkin hyvää kasveille.
VastaaPoista