25 elokuuta, 2021

Kiitos sadosta, nyt alkavat syystyöt


Omenat ovat pienikokoisia, mutta puhtaita tuholaisista, mustaherukka puolestaan antoi hyvän sadon. Karhunvatun runsas sato kertoo kasvin nauttineen lämmöstä, mutta tyrnin marjat varisivat kuivuuden vuoksi. Kesän hedelmä- ja marjasato muodostui suureksi tai pieneksi sateen ja kastelun määrästä riippuen.

Kummallinen kesä on takana, ja nyt on aika kiittää sadosta kasvustoja hoitamalla. Annoin marjapensaille ja hedelmäpuille syyslannoitteen jo pari viikkoa sitten, jotta se ehtii vaikuttaa kasvien tuleentumiseen. Sekoitin pintamultaan Biolanin Syksyn PK-lannoitetta. Lannoituksen jälkeen olemme saaneet jo monta runsasta sadetta, jotka edistävät ravinteiden vapautumista.


Ennen lannoitteen levitystä vedin heinäkatteet pois kasvien juurelta. Ilokseni maa tuntui katteen alla kuohkealta, joten juolavehnän muutamat heinäkerroksen läpi nousseet versot oli helppo kitkeä pois.

Kesän mittaan heinä oli pitkälti maatunut, mikä kertoo lisääntyneestä pieneliötoiminnasta ja maan kosteudesta katteen alla. Katteen oheneminen syksyä kohden on hyvä, sillä paksu heinäkerros saattaa talvella houkutella myyriä.


Muumiotautisia hedelmiä löytyi jonkin verran niin omenalta kuin päärynältäkin kesän kuivuudesta huolimatta. Tuntuu siltä, että muumiotautia esiintyy vuosi vuodelta enemmän. Keräsin kaikki muumiotaudin vioittamat ja muuten pilaantuneet hedelmät sekä maasta että puusta ja panin ne sekajätteeseen. Pilaantuneessa hedelmässä on usein toukan reikä tai muu vioitus, josta muumiotaudinkin leviäminen alkaa.


Pihallamme kasvaa yksi iso tyrnipensas, jonka seuraksi hankimme ’Rudolf’-hedepensaan edelliskeväänä. Vaikutus oli välitön, ja viime kesänä tyrnin aikaisemmin lähes olematon sato moninkertaistui. Tämän kesän alussa tyrnipensaassa oli raakileita vielä runsaasti, mutta iso osa niistä varisi kuivuuden vuoksi.


Tyrnin lähellä maanpintaa kasvava juuristo muodostaa runsaasti vesoja, jotka kannattaa poistaa, mikäli ei halua kasvin leviävän. Meillä leikkauksesta ovat tähän asti huolehtineen jänikset. Tänä vuonna ajattelin kuitenkin säästää juurivesat ja siirtää ne keväällä lepotilassa uuteen paikkaan. Jos juurivesan yhteys emokasviin katkaistaan loppukesällä, se saattaa kasvattaa omia juuria vielä ennen talven tuloa.


Helteiden myötä herukka- ja karviaispensaisiin ilmaantui kuivia oksia. Ne aion poistaa vielä näin syksyllä, mutta muuten jätän herukan, karviaisen ja vadelman leikkauksen kevääseen, jotta satoa antaneet versot ehtivät luovuttaa kaikki ravinnevarastonsa juuristolle.



 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kesän viime leimahdus

Keväällä keltainen on hallitseva väri puutarhan ja luonnon kukissa, ja sama lämmin leimahdus lopettaa kukkapuutarhan kesän. Pohjoistuuli p...