Kadonneista oppia -haaste

 

Sain Johannalta / Kerron sen kukkasin (https://kerronsenkukkasin.blogi.net/blog/) tämän mielenkiintoisen haasteen, jossa on tarkoitus jakaa kokemuksia puutarhasta kadonneista (tai tarkoituksella kadotetuista) kasveista ja katoamisen syistä. Haasteen on aloittanut Puutarhaelon Riitta.

Kiitos siitä! Monia kasveja on vuosien varrella kadonnut, kuten Irmeliltä saamani komea kilpiangervo (Astilboides tabularis), mitä vieläkin vähän harmittelen, tai iki-ihana kevätkello (Leucojum vernum), joka yhtenä keväänä ei enää noussut maasta. Ehkä kevätkaihonkukan (Omphalodes verna) voimakasjuurinen kasvusto tukahdutti kevätkellon.

Todennäköisesti moni kadonneista kasveistani on jäänyt kiireen ja muiden harrastusten jalkoihin, enkä ole ehtinyt hoitaa niitä tarpeeksi ja parantaa niiden kasvuoloja ajoissa. Tästä olen pyrkinyt ottamaan opikseni.

Otan aiheeseen vielä blogin luonteen mukaisen ajankohtaisen näkökulman tämän kevään puuhistani.

Pihamme pensasruusut kasvavat varsin rehevässä maassa, johon myös nokkonen on pyrkinyt levittäytymään. Olen kitkenyt nokkosta ahkerasti ja näännyttänyt sen juuret menestyksekkäästi mustassa muovisäkissä. Puoliso viimeisteli nokkosen kohtalon rikkakasvihävitteellä. Nyt ruusut saavat kasvaa rauhassa.

Nokkonen on arvokkaimpia luonnonyrttejämme.

Tänä keväänä aloitin luonnonyrttien hyötykäytön opinnot, ja siitä innostuneena lähdin keräämään pihamaalta villivihanneksia. Ajattelin poimia myös nokkosta, se kun on yksi parhaista luonnonyrteistä. Nokkosta ei kuitenkaan tahtonut löytyä, niin tehokkaasti olin sen kitkenyt.

Aikani etsiskeltyäni löysin yhden nokkospehkon kanadantuijan katveessa kasvavan suviruusun juurelta. Se ainokainen oli jäänyt tarkalta kitkijältä huomaamatta.

Sain kuin sainkin kerättyä nuoria versoja, jotka käytin pinaatin tavoin lettujen täytteenä. Pinaatin voisi muuten korvata kokonaan nokkosella, niin paljon paremmat ravintoarvot nokkosella on.

Nokkosvesi käy kirvojen torjuntaan.

Nokkosten keitinveden käytin tuholaistorjuntakasteluun, sillä huomasin lumipalloheiden vasta puhjenneiden lehtien sykeröityneen kirvojen vioituksen vuoksi. Toivottavasti kastelu tehoaa.

Tästä tarinasta opin sen, että kaikilla kasveilla on arvonsa ja paikkansa, nokkosellakin. Jos ei ihan ruusutarhassa niin ehkä jossain sen laiteilla. Nokkosta voi kerätä ruoaksi, ja siitä voi valmistaa lannoite- ja torjuntavettä, mitkä toimet jo mukavasti auttavat pitämään kasvuston kurissa.

 

Puutarhaelon Riitan haaste: Kerro siis, mikä meni pieleen ja miksi. Esimerkkejä voi olla yksi tai useita. Tärkeintä on kerätä huomioita, jotta tänä kesänä meillä menisi paremmin. Haasta kolme seuraavaa. Jätä vastauksestasi kommentti Puutarhaelon huhtikuun Kadonneista oppia -haasteeseen, niin Riitta tietää kerätä kaikki vinkit yhdeksi muistilistaksi.

En ole varma, oletteko jo haasteen ennättäneet saamaan, mutta haastan mukaan seuraavat blogit:

Uminomat http://hennamar.blogspot.com/

Lappalainen etelässä http://lappalainenetelassa.blogspot.com/     

Hyötytarhuri https://www.hyotytarhuri.fi/