Tämän kesän esikasvatetuista taimista ehdottomasti
parhaiten onnistuivat hajuherne ja jättikurpitsa, jotka kylvin kasvihuoneeseen
toukokuun alkupuolella. Mukana oli myös tuuria, kun taimikasvatusjaksolle ei
osunut yhtään hallayötä.
Aikaisemmin hajuherneen kasvu on pysähtynyt toviksi sen
jälkeen, kun olen istuttanut ikkunalaudalla venähtäneet taimet ruukkuun. Nyt
suoraan lopulliseen istutusastiaan kylvetyt taimet ovat niin hyvässä kasvussa,
että asettelin viikonloppuna jo tuet paikoilleen.
Pistin astian keskelle bambukepin ja reunoille nuoria pihlajanversoja. Notkeat versot taipuivat yläpäästään helposti kiinni bambukeppiin ja solmin kaikki yhteen narulla.
Pisimmät hajuherneet kurottelevat kärhiään jo tukia kohti. Istutin vielä muutaman persiljan taimen astian reunalle, mistä sitä on helppo noutaa keittiöön.
Jättikurpitsan taimi pääsi myös lopulliselle kasvupaikalleen
ravinteikkaaseen maahan vanhan kompostikasan paikalle. Kasvupaikka on sille
mitä parhain, mutta valitettavasti myös rohtoraunioyrtti on mieltynyt paikkaan.
Rohtoraunioyrtillä on mustat, mehevät juuret. |
Olemme viime kesästä asti kaivaneet ylös rohtoraunioyrtin (Symphytum
officinale) talikonkantaman ulottumattomiin kasvaneita puumaisia juuria, mutta maasta
nousee yhä uusia taimia. Kasvi on luokiteltu vakiintuneeksi vieraslajiksi, eikä
ihme, niin voimakkaasti se pyrkii levittäytymään hyvälle kasvupaikalle kerran
juurruttuaan.
Panen toivoni jättikurpitsaan ja toivon sen kasvattavan peittävän
kasvuston, joka auttaa rohtoraunioyrtin tukahduttamisessa. Katsotaan, miten
käy!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti