Mikä ihana näky! Tänään löysin aurinkoiselta eteläseinustalta ensimmäisen lumikellon (Galanthus nivalis), joka kurkistaa ujosti hangen keskeltä.
Viime vuonna lumikellot kukkivat samassa paikassa kuukautta aikaisemmin, 20. helmikuuta. Vuodet eivät tosiaan ole veljeksiä.
 |
| Helmikuussa 2020. |
Uskon, että tänä keväänä kukinta käynnistyy yhtenä ryöpsähdyksenä. Maa oli sula saadessaan lumipeitteen, ja siksi sipulikukat kasvavat jo lumen alla.
Kunhan lumi sulaa, sen alla hämärässä kasvaneet varret vihertyvät ja loistava kevätnäytelmä saa alkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti