Pajunkissat ovat nyt muhkeimmillaan ojanvarren pajukoissa. Niiden kauneudesta innoittuneena päätin sommitella pienen pajunkissakranssin kotioveen. Päivä oli siihen mitä parhain.
Siirsin puutarhatuolin pihan aurinkoiseen, tuulensuojaiseen nurkkaan. Keskittyminen versojen taivutteluun rauhoittaa mielen. Kädet puuhastelevat, mutta ajatukset kohoavat korkeuksiin, muuttomatkallaan pohjoiseen suuntaavan hanhiparven matkaan.
Pohjana käytin jouluksi tekemääni kranssipohjaa, josta poistin tuijanoksat. Pohja ei ollut vielä kovin kuivunut, joten versot olivat tiukasti kiinni toisissaan. Niiden väliin pujotellut pajunkissaversot kiinnittyivät napakasti pohjaversojen väliin.
 |
| Kranssipohja |
Käytin aluksi 15 sentin mittaisia versoja, jotka asettelin kaarevasti kranssin muotoon. Täytettä kaipaaviin kohtiin pistelin 5-10 sentin pituisia pajunkissaoksia. Tälläkään kerralla en käyttänyt rautalankaa kiinnitykseen, sillä pajunkissaversot pysyvät napakasti kranssipohjan puristuksessa.
Pajunkissakranssi sopii oveen, mutta se on tunnelmallinen myös pääsiäispöydän koristeena.
Kaunista pääsiäistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti