Mansikat linnuilta piiloon

 

Mansikan rönsyt jäivät viime syksynä leikkaamatta, ja niinpä tänä keväänä maasta nousi paljon pieniä mansikantaimia. Leikkasin jo osittain juurtuneet rönsytaimet irti emotaimistaan varhain toukokuussa ja istutin ne omaksi pieneksi mansikkamaakseen vanhan kompostikasan paikalle.  

Tämänkeväinen rönsytaimi.

Istutuksen jälkeen saimme parikin runsasta sadetta, joten pienet taimet juurtuivat niin hyvin, että nyt niissä on jo raakileita. 

Aikaisemmista kesistä viisastuneena päätin rakentaa mansikkamaan suojaksi harsotunnelin, jonka alle rastaat eivät pääse herkuttelemaan. Ne kun nokkivat marjat harson läpi, jos harso on asetettu suoraan kasvuston päälle. Rastasverkkoja puolestaan en halua käyttää, koska linnut saattavat jäädä kiinni niihin.

Pyrimme tekemään kasvien tukirakenteita itse mahdollisimman paljon, ja niinpä taivuttelen nuorista pajun ja pihlajan versoista tukia pihan kukille. Leikkasin keväällä terijoensalavan pitkiä versoja ja taivutin ne kaarevaan asentoon halkolavan rakoihin kuivumaan. 

Viime viikolla otin esiin versot, jotka olivatkin kuivuneet tukeviksi kaariksi. Käytin osan niistä mansikkatunneliin, osan perennojen tuentaan. Toki tarkoitukseen voi käyttää vaikkapa tuoreita pihlajanversoja. 

Painelin kaaret mansikkamaahan ja levitin kasvuharson niiden päälle, sillä ensimmäiset marjat punertavat jo. Harson helmojen painoksi asettelin kivet, jotta tuuli ei kisko harsoa irti. 

Kastelun ja poiminnan ajaksi harso on siirrettävä sivuun, mutta se on pieni vaiva, kunhan marjat säästyvät omiin suihin!